28.9.2006

Hyvät, pahat ja ketterät

Ketterä ohjelmistokehitys ja varsinkin XP pariohjelmointeineen saivat eilen täyslaidallisen Steve Yeggeltä: ”Up until maybe a year ago, I had a pretty one-dimensional view of so-called ‘Agile’ programming, namely that it’s an idiotic fad-diet of a marketing scam making the rounds as yet another technological virus implanting itself in naive programmers who’ve never read ‘No Silver Bullet’” jne. jne.

Osa haulikkoammunnasta osuu maaliin, osa vähän sinne päin, mutta Steven oma firma Google on niin poikkeuksellinen puuhamaa, että sen käytäntöjä voi olla aika vaikea matkia firmoissa, joissa ei ole valtavaa kassavirtaa riskiprojektien rahoittamiseen.

6 kommenttia:

  1. Agile on oikeasti aika mielenkiintoinen ilmiö. Nimitys "ketterä" on erittäin outo. Aika monen CMMI/Spice arvioinnin tekijän mielestä Agile on erittäin paljon kurinalaisempaa kuin useimmat perinteiset menetelmät. Se kurinalaisuus vain näkyy hieman toisella tavalla kuin iteratiivisissa jne.

    Agile taidetaan tulla luokittelemaan tieteenfilosofian näkökannasta samaan luokkaan uskonnon kanssa. ;) Ei voida todistaa tieteellisesti sen etua eikä huonoutta.

    (Ja joo. Oma blogini on jäänyt päivittymättä, kun ei ole ollut aikaa kirjoittaa mitään. Tutkimusprojektissa kun on yksi kooditaitoinen, niin se yksi ottaa sitten vastaan kaikkien aikatauluun liittyvien riskien toteutumisen. Kommenttien puutekkaan ei hirveästi innosta laittamaan vapaa-aikaa paljoa siihen.)

    VastaaPoista
  2. Ihmeellistä, joku kommentoi! :) Joo, jos ketteriä menetelmiä verrataan vaikka perinteiseen vesiputousmalliin, jälkimmäisessähän tuotteen laatu ei ole pitkään aikaan kunnon kontrollissa, kun kehitetään osia erikseen integroimatta niitä.

    Sana agile tarkoittaa ketterää, joten ei suomennos ole minusta alkuperäistä nimeä oudompi.

    VastaaPoista
  3. Juu. Tuo alkuperäinen nimikin jo hämää. Onneksi sentään "Kevyt"-sana jäi heti alkuunsa pois suomen kielisistä teksteistä.

    Laadun kannalta vesiputos on kyllä täys katastrofi. Jos laadunvalvonta jää vasta toteutusprojektin loppuun, niin auttamatta se on jo myöhässä. Aktiivinen laadunvalvonta pitää aloittaa jo vaatimusmäärittelyistä. Yritän keritä kirjoittamaan pohdinnan tuosta omaan blogiin ja esitellä samalla ISO-25000:n ajatuksen siitä, miten ohjelmiston laatua tulisi mitata.

    VastaaPoista
  4. Ei selkeestikkään keritä kirjoittamaan ohtu-aiheista tavaraa. ;) Varmaan pitäis useamman henkilön voimin perustaa tasan yksi aiheeseen liittyvä blogi, jota useampi sitten päivittää. Sillä voisi saada edes jollain tavalla päivittyvä aikaan.

    EuroSPI 2006 oli toissa viikolla. Sieltä piti kirjoittaa jotain, mutta viime viikko piti painaa sitten ympäripyöreitä päiviä teknisiä hommia. Hurraa. Se siitä kirjoittamisesta.

    VastaaPoista
  5. Joo, tässä on ollut Philipsin DOORS-käyttäjien kokousta, vatsatautia ja muita kiireitä... Maanantaina olisi ollut Agile-seminaari, mutta se jäi väliin. Olisi ollut mielenkiintoista kuulla Tom Gilbin agile-kritiikkiä ja parannusehdotuksia. Hänen Evo-mallinsahan oli varsin ketterä jo 1980-luvulla.

    VastaaPoista
  6. Gilb on Guru isolla G:llä. Siitä ei pääse yli eikä ympäri. EuroSPI:ssä oli useita muita metriikkaguruja. Useampi puheenvuoro myös Agilesta - Oulun VTT:n Abrahamsonin agile-evankelioinnista Khaled El-Emamin realistiseen benchmark-dataa sisältäneeseen esitelmään. Pitää kaivaa muistiinpanot, kunhan kerkiän.

    Doors oli useamman EuroSPI:ssä industrial paperilla olevan käytössä. Ette ole valinneet huonoa tuotetta. Muistaakseni skaala oli autojen sulautetuista järjestelmistä öljynporaulauttojen ohjelmistoihin.

    VastaaPoista