My Excellency

How did Scrum affect different aspects of the project?

Vaihdoin maanantaina toimenkuvaa ja titteliä: melkein yhdentoista vuoden rupeama ohjelmistokehityspäällikkönä on ohi, ja keskityn nyt yksikkömme tuotekehityksen parantamiseen. (Mitä hieman koominen titteli R&D Excellence Manager voisi olla suomeksi?) Nyt pitää vain hillitä intoaan ja miettiä suurempia linjoja eikä vain syöksyä heti yksittäisten parannuskohteiden kimppuun.

Vantaan-yksikkömme on nyt muuttumassa nopeasti, kun kasvamme ja kehitämme Sonalleve MR-HIFU -tuotteen rinnalle uutta liiketoimintaa. Kaksi ohjelmistokehitystiimiämme on käyttänyt Scrumia vuoden ajan, ja kokemukset ovat olleet enimmäkseen myönteisiä: ensimmäisen projektin jälkeen kukaan ei olisi halunnut palata vanhaan toimintatapaan, vaikka Scrumin päivärytmi onkin välillä tuntunut liian intensiiviseltä vanhaan viikkopalaverikäytäntöön verrattuna. Nyt pääsen tarkastelemaan koko tuotekehityksen toimintatapoja ja miettimään niiden parantamista. Mielenkiintoisia aikoja edessä!

Scrum ja jäljitettävyys

Jäljitettävyys vaatimuksista versionhallintaan

Lupasin kirjoittaa Scrumin taipumisesta lääkintälaitteiden kehittämisessä vaadittavaan jäljitettävyyteen. Meillä on oltava vaatimustenhallinta-, riskinhallinta-, muutoksenhallinta-, versionhallinta- ja testauskäytännöt, joiden tuotokset on linkitettävä toisiinsa standardien ja viranomaisvaatimusten mukaisesti. Tärkeimmät jäljitettävyystyökalumme ovat DOORS, ClearQuest ja Subversion.

Kuvittelin tässä aiheessa olevan enemmän pureskeltavaa, mutta oikeastaan Scrum ei ole toistaiseksi muuttanut jäljitettävyysketjujamme miksikään, vaan vain tuonut niiden hallintaan uutta selkeyttä: vaatimuksia on päivitettävä sprintin tehtävälistan mukaan, ja ketjujen on oltava kunnossa joka sprintissä. Scrumin teemat ja käyttäjätarinatkin mäppäytyivät aika mukavasti vanhan muutostietokantamme kaksitasoiseen rakenteeseen.

Isoin haaste puhtaalle iteratiivisuudelle tuntuu olevan lääkintälaitealan mallien mukainen lopullisen tuotteen testaus. Sprinttien aikana testaamme tietenkin kaikki muutokset, mutta hankkeissamme on käytännössä pakko olla erillinen julkaisusprintti, jonka aikana periaatteessa julkaisuvalmis tuote käy vielä läpi kattavan regressiotestauksen. Onkohan kukaan lukijoistani (sikäli kuin teitä on :) löytänyt tähän kevyitä ratkaisuja? Testauksen automatisointi voi tietysti keventää taakkaa, mutta kaikkea emme pysty automatisoimaan.

Vanhakin nyt ketteröityy

Huomaan, etten ole kirjoittanut aikoihin ohjelmistotuotannosta, mutta tänä syksynä kertyy kerrottavaa. Kyllästyimme nimittäin keväällä ohjelmistoprojektiemme lopussa olleeseen stabilointihässäkkävaiheeseen ja mietimme, millä siitä pääsisi eroon. Oikealta lääkkeeltä vaikutti iteratiivinen ja inkrementaalinen ohjelmistokehitys, jossa hässäkät jaetaan pieniksi palasiksi matkan varrelle eikä julkaisukelpoisesta laadusta koskaan erkaannuta liian kauaksi.

Kesän aikana päätimme sitten nauttia seuraavassa projektissamme Scrumia suoraan purkista. Monen yrityksen Scrum-toteutus näyttää karahtaneen siihen, että mallista on otettu vain omassa firmassa helpoiten toteutettavat osat (esimerkiksi niin, että tuotteen omistajan roolia ei ole hoitanut yksi ihminen vaan sama komitea kuin ennenkin), mutta me päätimme lähteä liikkeelle ihan oppikirjatoteutuksella. Oman pikantin lisänsä tuovat lääkintälaitteen jäljitettävyysvaatimukset ja IEC 62304 -standardi, mutta oikeastaan niiden noudattaminen on monin osin helpompaa, kun projektin lopussa tapahtunut kiireinen dokumentointityö jakautuu tasaisemmin koko projektin ajalle. Veikkaan, että suurin haaste on vanhojen rakenteiden ja ajattelutapojen muuttaminen kuten missä tahansa muussakin ketteriin menetelmiin siirtyvässä yrityksessä.

En ole itse mukana Scrum-tiimissä, vaan roolini on enemmänkin sponsorin, mutta kerron silloin tällöin kokemuksiamme tässä blogissa. Tiimit on muodostettu, ensimmäiset pokerit pelattu Tukholmasta tilatuilla korttipakoilla ja Sonalleve MR-HIFU -ohjelmiston työlista hahmottunut, mutta ensimmäinen sprintti on vielä edessä. Mielenkiintoinen syksy tulossa!

Sonalleve MR-HIFU

Monen vuoden mittaisen tuotekehityshankkeen jälkeen on hauska päästä vihdoin linkittämään oman yksikön tuotteeseen: Philipsin Sonalleve MR-HIFU sai oman kotisivunsa. Tuotteen ensimmäisenä käyttökohteena ovat kohdun myoomat (uterine fibroids). HIFU-menetelmästä voi lukea lisää vaikkapa Wikipedian artikkelista High-intensity focused ultrasound.

Ultraäänellä kasvaimia vastaan

En ole tainnut viime vuosina hiiskahtaakaan kehittämistämme tuotteista, mutta nyt Philips Healthcaren MR-HIFUsta on jo jonkin aikaa puhuttu julkisesti, joten uskallan raottaa salaisuuden verhoa: kehitämme terapialaitetta, joka tuhoaa kasvaimia kohdennetulla ultraäänellä. Toimenpidettä ohjataan magneettikuvauslaitteen avulla. Ensimmäisenä kohteenamme ovat kohdun myoomat.

HIFU-hankkeemme on mielestäni myös kiehtovimpia Suomessa viime vuosina tehtyjä ohjelmistokehitysprojekteja. Tällaisen lääketieteellisen laitteen kehittäminen vie vuosia, ja ohjelmiston koodirivien määrä taitaa kasvaa tälläkin kertaa seitsennumeroiseksi, joten tuotteen arkkitehtuurin pitää olla tiptopkunnossa. Hankkeen kuluessa on pitänyt ratkaista useita haastavia tieteellisiäkin ongelmia, ja lisäksi kaikissa suunnitteluvaiheissa on muistettava potilasturvallisuus. On tämä ollut mielenkiintoisempaa kuin jokin Facebook-kikkareiden kehittäminen (vaikka kaikki kunnia niille)!