Perheenisänä olossa on se hyvä puoli, että pääsee katsomaan lumoavia lastenelokuvia. Tänään oli vuorossa Hayao Miyazakin Kikin lähettipalvelu aina yhtä viihtyisässä Lasten Cinemassa. Sonja piti kovasti ja isäkin nautti: aikuiskatsoja sai lisähupia elokuvan oudon tutusta kaupungista, jossa yhdistyivät usean eurooppalaisen kaupungin näkymät ja eri vuosikymmenten esineet ilmalaivoista transistoriradioihin. Leena Virtasen havaitseman Birger Jarls torg -kyltin lisäksi luulen nähneeni ainakin Visbyn muureineen ja ruusuineen.
Miksihän hurahdimme näihin 1980-luvun elokuviin vasta 2000-luvulla?
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti