Kalle Kotipsykiatri

Wikipediaan on ilmestynyt artikkeli Kalle Kotipsykiatrista, Commodore 64:ssä 1980-luvulla toimineesta mainiosta keskusteluohjelmasta. En muistanutkaan, että ohjelman oli kirjoittanut Jyrki J. J. Kasvi.

Ah, nostalgiaa... Olin nimittäin yksi artikkelissa mainituista MikroBitin toimituksen rikkoman Kallen korjaajista. Korjasin muistaakseni ainakin lauseiden muuntamisen minämuotoisista sinämuotoisiksi tyyliin ”Minulla on ongelma.” ”Miksi sanot, että sinulla on ongelma?”, joten tämä oli kaikkien aikojen ensimmäinen kieliteknologiaohjelmointityöni.

Ohjelmistotuotantoblogi ryhmätyönä?

Nimimerkki Teme ehdotti ryhmätyönä kirjoitettavan ohjelmistotuotantoblogin perustamista. Olisikohan sellaiselle sosiaalista tilausta? Ja olisiko suomalaisessa blogosfäärissä (tulipa tuokin sana kerran kirjoitettua) tarpeeksi kirjoittajia tällaiseen hankkeeseen? Vaikka ehkä kaikki haluavat säästää nerokkaimmat ideat omiin julkaisuihinsa.

IEC 62304 tulee

Lueskelen taas standardia IEC 62304: Medical device software – Software life cycle processes. Standardissa kuvataan, millaista lääketieteellisten laitteiden ohjelmistokehityksen, testauksen, ylläpidon, riskinhallinnan, konfiguraationhallinnan jne. tulisi olla potilasturvallisuuden takaamiseksi.

Suurin uutuus tässä standardissa lienee ohjelmiston ja sen osien jakaminen turvaluokkiin A, B ja C sen mukaan, millaisia seurauksia ohjelmiston viasta voi olla potilaan terveydelle. Vähemmän vaaralliset osat voidaan sitten dokumentoida ja testata hieman kevyemmin. C-luokassa pitää jo miettiä sitäkin, voisiko riskejä pienentää jakamalla ohjelmisto pyörimään eri suorittimille.

Alan standardit ovat menossa yksityiskohtaisempaan suuntaan, mutta taataanko tiptop-kunnossa olevalla prosessilla turvallisuus? Olennaista on myös tuotteen kehittäjien ja projektinjohdon ammattitaito ja asenne turvallisuutta kohtaan, mutta niitä olisikin jo vaikeampi standardoida.

Olisi joskus mielenkiintoista verrata kehitysprosessiamme muiden turvakriittisten alojen prosesseihin. Miten kehitetään koodia vaikka ydinvoimaloiden järjestelmiin?

Telelogic DOORS -projekti

Pitäisi kirjoittaa projektisuunnitelma firman Telelogic DOORS -vaatimustenhallintaohjelmiston käyttötapojen ja koulutuksen kehittämisestä ja pohdiskella DOORS/Net-liittymän käyttöönottoa.

Käyttääkö kukaan lukijoistani DOORSia tai jotakin muuta Microsoft Officea edistyneempää vaatimustenhallintatyökalua? (Ja onko minulla yhtään lukijaa? :) SoftQA:n suomenkielinen Vaatimustenhallinnan työkalut -foorumi on ainakin ollut varsin hiljainen. Armeija sentään marssii Telelogicin tahtiin: Maanpuolustuskorkeakoulun Vaatimusten hallinta -kurssilla esitellään DOORSin käyttöä.

Maailman käytetyin vaatimustenhallintaohjelmisto on kuulemma Microsoft Excel, mutta lääketieteellisen tai muun turvakriittisen laitteen kehittäminen olisi kovin tuskaista ilman kunnon linkitystyökaluja, kun laitteen riskilistasta pitää päästä helposti vaatimuksiin, toteutukseen ja testaukseen. Olemme olleet suht tyytyväisiä DOORSiin, vaikka sen käyttöliittymä voisikin olla intuitiivisempi. Ohjelmasta puuttuu oikeastaan yksi abstraktiotaso, joka tekisi sen helpommin ymmärrettäväksi vaatimusten kirjoittajalle. Tämä puute toki lisää konsulttien ja kouluttajien työllisyyttä.

IBackup for Windows International Edition

En ollut tajunnutkaan, että aiemmin mainitsemassani IBackup-varmuuskopiointipalvelussa oli jotain häikkää ääkkösiä tai muita epäamerikkalaisia merkkejä sisältävien tiedostonimien kanssa. Nyt ongelma on korjattu IBackup for Windows International Edition -asiakasohjelmalla. Outoa, että ohjelmasta pitää olla erikseen amerikkalainen ja kansainvälinen versio, kun Unicode on ollut olemassa jo jonkin aikaa, mutta ehkä firman ohjelmoijat eivät usko tämän kansainvälisen version vielä toimivan?

Asiakasohjelman päivitys hävitti jostain syystä edellisessä versiossa säätämäni asetukset, mutta onneksi en ollut ehtinyt rukata niitä enemmälti. Tämä kansainvälinen versio sekoilee näemmä edelleen päiväysmuotojen kanssa. Bongasin ohjelmasta ainakin kolme erilaista muotoa: 01-13-2007, 01.13.2007 ja 13.1.2007. Pitänee raportoida firmalle; palvelu on ollut muuten ihan toimivan tuntuinen, mutta asiakasohjelma on tosiaan hieman kirveellä veistetyn oloinen.

Kieliteknologiaeläkeläinen muistelee: Ruotsalaisen saukon ongelma

Kielipalikoiden tekeminen Microsoftille oli ajoittain rankkaa työtä höyrypäisine pizza-cola-suklaakeksi-vetoisine koodausmaratoneineen ja öisine debuggauskeikkoineen, mutta oli siinä hauskatkin hetkensä (tai oudot, miten sen nyt ottaa).

Vuonna 1996 syntyi Meksikossa pieni skandaali espanjan kielen synonyymisanastosta, joka tarjosi mm. intiaanin synonyymiksi ihmissyöjää. Laineet löivät Suomeen asti, ja mekin jouduimme siivoamaan sanastojamme rasistisista tai muuten rumista sanoista. Periaatteena oli, että oikeinkirjoituksen tarkistin saa hyväksyä ruman sanan, muttei koskaan ehdottaa sellaista. Synonyymisanastossa taas pitää välttää loukkaavia synonyymiehdotuksia. Poliittisesti korrektia tavutusta ei sentään tarvittane. Merkitsimme talkoilla kaikki rumat sanat sanastoihimme ¤-merkillä (jolle oli tietysti keksitty oma painokelvoton nimi).

Vaikein kanto kaskessa olivat yhdyssanat, joissa viattomat osat saattavat muodostaa törkeän yhdistelmän. Koska sanastossamme yhdyssanat muodostettiin yleensä osista, yhdyssanoille piti rakentaa ihan oma sensuurimekanismi. Kohta pyörittelimme Microsoftin suomalaisen tuotepäällikön kanssa listaa, johon yritimme kerätä mahdollisimman monta törkeää yhdyssanaa. Opin pari ihan uuttakin solvausta.

Luulin jo puuhan olevan onnellisesti ohi, kunnes microsoftilaiset huomasivat yhden ruman otuksen päässeen läpi: oikeinkirjoituksen tarkistimen sai yhä ehdottamaan sanaa Per-saukko. Yritin selittää ongelman pois väittämällä, että ruotsalaisessa eläintarhassa voisi hyvin olla saukko nimeltä Per, mutta ei auttanut: Per-saukko piti päästää päiviltä. Ongelma tunnettiin myöhemmin nimellä the Swedish Otter Problem.

IBackup ja varmuuskopiointi verkkoon

Kyllästyin ennen joulua kotikoneeni (noin 4 gigatavua roinaa) varmuuskopiointiin DVD:ille ja aloin tutkailla verkosta löytyviä varmuuskopiopalveluita. Amazon.comin S3-tallennuspalvelua käyttävä Jungle Disk näytti tolkuttoman halvalta, mutta rekisteröinnissä meni jokin mönkään, eikä Amazonin palvelu vahvistanut automaattisesti luottokorttitietojani. Odotellessa alkoi sitten arveluttaa, kannattaisiko varmuuskopiointia toteuttaa autotallifirman (?) kehittämällä ilmaisohjelmalla.

Nyt olen testaillut muutaman viikon ajan IBackup-palvelua, joka on toiminut muuten hyvin, mutta asiakasohjelmaan on jäänyt joitakin hieman häiritseviä lokalisointiongelmia päivämäärämuotojen yms. kanssa. Ohjelman valmis System State Backup -toiminto ei ole kuitenkaan suostunut lainkaan toimimaan, johtuneeko sitten kotikoneeni suomalaisista asetuksista tai kuun asennosta. Olisikohan tämä nyt hintansa arvoinen palvelu (7,66 €/kk minun tallennusmäärilläni ja nykyisellä dollarin kurssilla), vai onko joku vertaillut palveluita laajemmin? Jonkin verran kannattaa mielestäni maksaa jo siitä, ettei firma mene heti konkurssiin tai lopeta palveluaan.

Paranoidi voisi tietysti vielä miettiä, ketkä pääsevät käsiksi toiselle puolelle maailmaa tallennettuihin tiedostoihin...

Taas yksi kieliteknologiayritys

Vanhat työkaverini Pasi (Soikko-ohjelman tekijä) ja Eleonoora ovat pystyttäneet oikoluku- ja tavutusohjelmapajan nimeltä Sanalogia. On hämmästyttävää, miten monta kieliteknologiayritystä tämän kokoiseen maahan mahtuu (Lingsoft, Kielikone, Connexor, Master's Innovations...) ja miten päällekkäisiä tuotteita ne ovat usein kehittäneet. Antti Arppen artikkelin Ei yhtä ainoaa polkua mukaan Suomessa on kehitetty neljä suomen kielen lingvististä mallia, mutta Sanalogian ja Voikko-ohjelman käyttämät mallit nostavat luvun jo kuuteen.

Lasten Cinema

Lasten Cinema Helsingin Dianapuiston kupeessa on mainio paikka pienten lasten ensimmäisille elokuvakäynneille: rauhallisempi kuin keskustan megaviihdepalatsit ja satumaisesti sisustettu vessoja myöten. Tytär halusi tänään sinne katsomaan Totoroa jo toista kertaa. Käykää ihmeessä tutustumassa!